Suomen arpajaislaki säätelee kaikkea rahapelaamista, ei vain raaputusarpojen myyntiä tai arpajaistapahtumien järjestämistä. Arpajaislain 2 § mukaisesti arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta (kuten käteismaksua tai virtuaalivaluuttaa) vastaan, ja jossa voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton (esimerkiksi pelimerkkejä tai lahjakortteja). Suomen arpajaislaki koskee myös vedonlyöntiä, tavaravoittoautomaatteja, bingopelejä ja arvauskilpailuja. Shakki- ja tikanheittokilpailut jäävät arpajaislain ulkopuolelle, koska niissä voitto perustuu onnen sijasta taitoon.
Rahapelien järjestäminen on luvanvaraista toimintaa. Vain pienarpajaiset saa järjestää ilman erillistä lupaa. Pienarpajaisilla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joissa myytyjen arpojen yhteishinta on korkeintaan 3000 euroa. Lisäksi arpojen myynnin ja voitonjaon on tapahduttava samassa tilanteessa. Myös täysin ilmaiset arpajaiset (esimerkiksi lasten syntymäpäiväjuhlissa pidetyt tavara-arpajaiset) voi järjestää ilman lupaa.
Suomen arpajaislaki säätelee muun muassa pelaajien voitto-osuuksia, voittojen pyöristämistä, rahapeliautomaattien enimmäismääriä sekä pelipaikkojen aukioloaikoja. Rahapelien valtakunnallisesta valvonnasta vastaa Poliisihallitus.
Miksi arpajaislakia tarvitaan?
Viime aikoina on noussut kysymyksiä siitä, tarvitaanko koko arpajaislakia. Olisiko Suomen aika luopua Veikkauksen monopoliasemasta ja rahapelien tiukasta sääntelystä? Vielä tällä hetkellä arpajaislaki kuitenkin on voimassa.
Arpajaislailla ja Veikkauksen monopoliasemalla yritetään estää rahapeleihin liittyviä väärinkäytöksiä ja vähentää uhkapelaamisen terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja.
Veikkauksen monopoliasemaa perustellaan myös siten, että Veikkauksen tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Veikkauksen tuotoilla rahoitetaan muun muassa urheilutoimintaa, hevosurheilua ja hevoskasvatusta, taidetta sekä sosiaalista hyvinvointia. Veikkauksen tuotoista osa ohjataan veteraaneille, osa rahapeliongelmaisille. Veikkauksen vuotuiset tuotot ovat olleet yli miljardin luokkaa.
Ulkomaisten rahapeliyhtiöiden toiminta Suomessa on kielletty
Ulkomaiset rahapeliyhtiöt, joiden toiminta Suomessa on kielletty, eivät osallistu yleishyödyllisten yhdistysten rahoittamiseen tai esimerkiksi taiteen edistämiseen. Joku rahapeliyhtiö voi vapaaehtoisesti lahjoittaa rahaa johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen, mutta se ei ole mitenkään tavallista.
Ulkomaisten nettikasinoiden kysyntä on kuitenkin suuri, sillä ne tarjoavat pelaajilleen kasinobonuksia, toisin kuin Veikkaus. Lisäksi niiden pelien palautusprosentit ovat pääsääntöisesti paremmat kuin Veikkauksella. Ulkomaisille nettikasinoille virtaa valtavat määrät rahaa vuosittain, joten niiden toiminta haluttaisiin kieltää Suomessa. Nähtäväksi jää, onnistuuko täyskielto, vai muuttuuko Suomen lainsäädäntö. Jos ulkomaisten rahapeliyhtiöiden toiminta sallittaisiin Suomessa, voitaisiin niitä alkaa verottaa.
Nyt saattaa herätä kysymys, miten ulkomaiset rahapeliyhtiöt voivat toimia Suomessa, jos niiden toiminta on kiellettyä. Ulkomainen nettikasino ei saakaan mainostaa Suomessa. Jos näet televisiossa ulkomaisen nettikasinon mainoksen, on kyseessä TV-kanava, mitä lähetetään ulkomailta käsin. Ulkomaiset rahapeliyhtiöt eivät voi myöskään avata kasinoita tai pelihalleja Suomeen.
Netissä ulkomaiset rahapeliyhtiöt voivat toimia vapaasti. Netissä ne voivat mainostaa niin paljon kuin budjetti antaa myöten, ja niiden sivuilla voi pelata kellon ympäri ilman rajoitteita.
Jos pelaat ulkomaisilla nettikasinoilla, et tee minkäänlaista rikosta. Verojakaan nettikasinovoitoista ei tarvitse maksaa, jos pelaa jonkin EU- tai ETA-maan pelilisenssin saaneella nettikasinolla. Lisenssi on verovapauden, mutta myös valvotun ja asianmukaisen toiminnan merkki.
Mitä kaikkea rahapelien valvonta koskee?
Suomessa toimivaa Veikkausta säädellään monella tavalla. Yksi tärkeimmistä säännöistä on, että rahapelejä ei myydä alaikäisille. Jotta alaikäisiä voitaisiin suojella pelihaitoilta, on Suomen arpajaislaissa määrätty yleinen 18 vuoden alaikäraja. Alaikäisille ei saa myydä edes raaputusarpoja, lottorivistä puhumattakaan.
Verkossa Veikkaus edellyttää pelaajien rekisteröitymistä, jotta pelaajan henkilöllisyys ja hänen asuinpaikkansa voitaisiin todentaa pelaajan täysi-ikäisyyden varmistamiseksi.
Rahapeliautomaatteihin on tulossa tunnistautumispakko tammikuussa 2021. Tunnistautumisella helpotetaan ikärajavalvontaa ja sen avulla voidaan estää rikoksia (esimerkiksi rahanpesua).
Rahapeliautomaatit olivat pitkään kiinni vuonna 2020 – 13.3.–15.7. Heinäkuussa aukeni noin 8000 rahapeliautomaattia, ei ei läheskään jokainen. Peliautomaatit aukeavat vasta klo 11, ja ne muistuttavat peliajasta vartin välein. Melkoinen muutos entiseen!
Lisäksi Veikkaus on luvannut poistaa vuoden 2020 loppuun mennessä noin puolet peliautomaateista, jolloin jäljelle jää vain noin 10 000 konetta. Veikkauksen jättitulokset – joista sitä on ankarasti kritisoitu – voivat pian olla historiaa.
Suomen arpajaislaki säätelee myös rahapelien markkinointia. Veikkaus (mikä on siis ainoa Suomessa markkinoida saava taho) ei saa kohdistaa mainontaansa alaikäisiin, eikä se saa luoda runsaalle pelaamiselle myönteistä mielikuvaa.
Erityisiä pelihaittariskejä sisältävien pelien (eli vedonlyöntipelien ja raha-automaattien) markkinointi on sallittua vain pelisaleissa, pelikasinoissa ja raviradoilla. Vaikka markkinointi on kiellettyä, saa kansalaisille antaa tietoa pelikohteista, pelimaksuista, voittojen todennäköisyyksistä ja voitoista.
